lauantai 12. elokuuta 2017

S Ilmastonmuutoksen, väestöräjähdyksen ja aavikoitumisen kaltaiset globaalit ongelmat eivät ole ratkaistavissa pelkästään kansallisella tasolla

Tämän hetken Euroopassa nationalistiset liikkeet ovat vahvistumassa. Ihmiset näyttävät edelleen kokevan kansallisvaltion itselleen tärkeäksi ja EU:n kaltaiset projektit, joiden tarkoituksena on ollut kansallisten rajojen hälventäminen, eivät ole onnistuneet suunnitellulla tavalla. Nykytilanne sisältää mielestäni dilemman. Ilmastonmuutoksen, väestöräjähdyksen ja aavikoitumisen kaltaiset globaalit ongelmat eivät ole ratkaistavissa pelkästään kansallisella tasolla, vaan vaativat yhteistyötä ja ylikansallisia rakenteita. Toisaalta taas kansallisvaltio on ainoa toimiva yksikkö, joka kykenee toteuttamaan ekokatastrofin torjuntaan vaadittavat konkreettiset toimenpiteet paikallisella tasolla. Ovatko kansallinen suvereniteetti ja maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaiseminen mielestäsi yhteensovitettavissa?
Ovat, samalla tavoin kuin esimerkiksi on sovittu postin kulkemisesta. Ajatukseen pitää tottua. Samalla erityisesti Euroopan tulisi vaalia mosaiikkimaista luonnettaan, nähdä kulttuurientropian uhka. Monikulttuurisuus on rikkaus, josta massiiviset muuttoliikkeet tekevät tasapaksua mössöä. 

[pätkä on kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen tekemästä klassikkovihreä Eero Paloheimon 29.4.2017 Sarastus-verkkolehdessä julkaistusta haastattelusta]

[PS Paloheimo määrittelee näköjään monikulttuurisuuden eri tavalla kuin minä, mutta ei se mitään. Mies on mielestäni kuitenkin melko järkevä olento. Monikulttuurisuutta ja sen poliittista ilmenemismuotoa olen käsitellyt blogissani mm. kirjoituksissani Koirapelkoiset ihmiset ja monikulttuuri, Ylen toimittajan tietämättömyys monikulttuurisuudesta ja Maahanmuuttokriittisyys ja monikulturismi pähkinänkuoressa.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti