S Journalistiikan opiskelijoiden keskuudessa Vihreiden kannatus suurta ja Perussuomalaisten nolla, osa 2

Jos puoluekanta vaikuttaa valtamedioiden uutisointiin, minkä puolueiden kannattajat ovat toimituksissa vallassa? Sosiaalisessa mediassa jaetaan usein erilaisia diagrammeja, joissa esitetään tarkemmin yksilöimättömään tutkimukseen perustuvia lukuja toimittajien puoluekannoista. Yksiselitteistä tai tieteellisesti luotettavaa tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty.

[...]

Vuonna 2020 tehdyssä opinnäytetyössä suoritettiin kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista. Mikäli vaalit olisivat olleet tuolloin, vastaajista 31 prosenttia kertoi äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa. Journalismin opiskelijoista 70 prosenttia ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia. 

[Näin oli lausuttu Päivän lehdessä 22.7.2023 julkaistussa Kari Kallosen kirjoittamassa artikkelissa Palkittu historiantutkija kertoo joutuneensa median syrjimäksi – mutta mikä on toimittajien oma puoluekanta?.]

S Nk. varsinaistenkaan maahanmuuttajien arvot eivät jää rajalle, kun he tulevat maahan

Nyt hän kertoo oman näkemyksensä siitä, mitkä ovat väkivallan syitä ja miten niihin voisi puuttua. Aloitetaan syistä.

”Hassua kyllä, maahanmuuttajien arvot eivät jää rajalle, kun he tulevat maahan”, hän sanoo. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.7.2023 julkaistussa Hanna Mahlamäen kirjoittamassa artikkelissa ”Tietenkin kyse on kulttuurista” – Ahmad Mansour kertoo, mistä katujen väkivalta johtuu.]

S Henry Kissingerin veriset kädet, osa 2

Monista Kissingerin muistokirjoituksista on viime päivinä puuttunut maininta Vietnamin toisesta naapurimaasta Laosista, jota Yhdysvallat pommitti vuosina 1964–1973, sekä ennen Nixonin ja Kissingerin valtakautta että heidän aikanaan.

Yhdysvallat pudotti Laosiin noin kaksi miljoonaa tonnia pommeja. Kuulun laskelman mukaan se tarkoitti yhtä pommilastia joka kahdeksas minuutti yhdeksän vuoden ajan. Tästä reaalipoliittisesta toiminnasta huolimatta Laos jäi kommunistien käsiin, samoin kuin Vietnam ja Kambodža. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.12.2023 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa Henry Kissinger on koulu­esi­merkki siitä, kuinka valikoivasti kätensä vereen tahrineita muistetaan.]

S Oppenheimer siteerasi Bhagavad-Ghitaa vuonna 1965

– Nyt minusta on tullut Kuolema, maailmojen tuhoaja.

Fyysikko J. Robert Oppenheimer siteerasi hindulaisuuden pyhää kirjoitusta Bhagavad-Ghitaa televisiokanava NBC:n haastattelussa, joka näytettiin helmikuussa 1965 Yhdysvalloissa.

– Tiesimme, että maailma ei olisi entisensä. Jotkut ihmiset nauroivat, toiset itkivät. Suurin osa oli hiljaa.

Oppenheimer puhui lähetyksessä kahdenkymmenen vuoden takaisista tapahtumista; – historian ensimmäisestä ydinkokeesta, jonka Yhdysvallat suoritti New Mexicon Alamogordossa vuoden 1945 heinäkuussa, ja Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkien kärventämisestä atomipommeilla heti perään elokuussa. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomien sivuilla 23.7.2023 julkaistussa Juri Vuortaman kirjoittamassa uutisartikkelissa Ydinpommin isä J. Robert Oppenheimer juhli Hiroshiman hävitystä, mutta tunnusti pian katumuksensa presidentille – tällainen oli hänen traaginen elämänsä.]

S "Miksi pienpuolueet aina marisevat?"

Toisessa jutussa arveltiin puolueiden pienuuden syyksi, että äänestäjät nyt vain pitävät muita puolueita parempina, vaikka puolueet itse keksivätkin muita syitä: ”Pienpuolueilla tuntuu olevan aina jotakin marisemisen aihetta siitä, että puolueita ei kohdella tasapuolisesti mediassa.”

Onhan tuollainen marina varmaan ikävää kuunnella, vähän niin kuin vuosisadan alussa oli varmasti ikävää kuunnella naisten marinaa äänioikeudesta tai viime aikoina marinaa avioliittolain tasa-arvoisuudesta. Kyllähän kunnon suomalaisen kuuluisi tyytyä osaansa marisematta.

[Näin oli lausuttu Jarno Luoma-Nirvan blogissa 15.4.2015 julkaistussa merkinnässä Yle ja "pienpuolueet".]

S Kieltojen lisääminen

Koska he eivät tienneet kunnolla, mitä synti oli, he lisäsivät kieltoja välttääkseen hairahduksia ja olivat tulleet siihen pisteeseen että katselivat toinen toisiaan ankarin silmin vaanien pienintäkin elettä, joka saattaisi paljastaa jonkin syntisen elkeen.

[Näin on ilmeisesti lausuttu italialaisen kirjailijan ja toimittajan Italo Calvinon (1923-1985) romaanissa Halkaistu varakreivi, josta Kiiltomato-sivustolla on ystävällisesti julkaistu esittely.]

S Hyviä rahareikiä julkinen valta löytää aina

Otokseni on tietysti pieni ja täysin epätieteellinen, mutta arvelen sen olevan oikeansuuntainen. Suomen kaltaisessa kehittyneessä hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon tahoja, jotka puolustavat olemassa olevia asioita ja niiden rahoitusta. Sen sijaan maassa on todella vähän tahoja, joiden tavoite on hillitä julkisten menojen kasvua. Sitä eivät tee edes elinkeinoelämän etujärjestöt, jotka kannattavat yritystukia. Mieleen tulevat lähinnä valtiovarainministeriö ja Veronmaksajain keskusliitto.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 12.12.2023 julkaistussa Saska Saarikosken kirjoittamassa kolumnissa Julkisista menoista puuttuu pakki.]

[11.12.2024 julkaistuu muuten blogimerkintäni, jossa ikään kuin sivuan budjettikuria, tuota tärkeätä kysymystä.]

S Suurten kustantamoiden nk. kokemuslukijat, laskelmointi ja turvatarkastukset

Se kulttuuri, jota suurimmat ja tehokkaimmat markkinointikoneistot myyvät, on loppuun saakka laskelmoitua ja turvatarkastusten läpäisemää. Uusinta uutta tällä saralla ovat niin sanotut kokemuslukijat, jotka perkaavat käsikirjoituksia karsiakseen sieltä mahdollisesti vähemmistöjä loukkaavat ilmaukset ja puhetavat. Erilaisten laadunvalvontaprosessien lopputuloksena on kirjallisuutta, joka käsittelee vaikeustasoltaan sopivia ongelmia ja muistaa lopuksi tarjota toivon ja ihmisten välisen yhteyden näköaloja. Leivän ja sirkushuvien, siis dekkareiden ja julkkiselämäkertojen, ohella tarvitaan arvoja ja kohottavia tunteita. Siksi mediatalot kai ylipäätään vielä julkaisevat runoja, romaaneja ja esseekokoelmia.

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen blogissa 22.10.2023 julkaistussa merkinnässä Puhe Kiukaan kirjasyksyn avajaisissa 21.10.2023.]

S Suomessa viranomaistoiminta on jossain tapauksissa katsonut epätasa-arvoa oikeutettuna

Ala kritisoi myös monikulttuurisuuteen liittyviä säädöksiä ja tiedotusta.

”Viranomaistoiminta on jossain tapauksissa katsonut epätasa-arvoa oikeutettuna. On esimerkiksi mahdollistettu lasten poisjäänti musiikin tai kuvaamataidon tunneilta omiin uskontoihin vedoten. Nämä voivat vaikuttaa lapsen kasvatukseen. Lapsen erottaminen muista lapsista ei ole harmitonta. Joskus pakkoavioliitto on myös hyväksytty oman kulttuurin perusteella. Onneksi siihen on tulossa muutoksia. Suunta on oikea, vaikkakin hidasta.”

[Näin oli lausuttu joskus Vapaa-ajattelijoiden sivuilla julkaistussa Binar Mustafan kirjoittamassa haastatteluartikkelissa Uskonnon vaikutuksia maahanmuuttajanaisten arjessa.]

S Suomalaisen median kummelimainen anti

Nyt pääsemme viimein aiheen ytimeen. Mediatoiminta on, etenkin nykyään, armotonta joukkuepeliä. Se on samanlaista kuin politiikka. Kun yksi toimittaja kusee hommansa ideologisella perseilyllä kunnolla, koko kyseisen mediajulkaisun arvovalta ja uskottavuus ottaa loikan alaspäin. Suomalainen normikansalainen arvostaa eniten rehellisyyttä ja sitä juuri median pitäisi tarjota. Mikään kaupallinen järki ei jatkuvaa kikkailua selitä , joten syyn täytyy olla johdetun tai sisäsyntyisen ideologinen.

Mitä siis tapahtuu kun toimittajien mediaan kirjoittama maailmankuva on lähes kummelimainen inversio kansalaisen omaan reaalimaailmaan verrattuna? Siltä menee usko. Kansalainen hakeutuu tämän jälkeen hanakammin erilaisten vale- ja vaihtoehtomedioiden pariin. Voiko häntä syyttää tästä? Minun mielestäni ei. Tarjonnan puute loi kysyntää, joka täyttyy ihmisten perustaessa uusia medioita.

Jos suomalaisen mediakentän anti vastaisi paremmin kansalaisten rehellisyys- ja realismivaatimuksiin, vale- ja vaihtoehtomedioilla olisi huomattavasti vähemmän elintilaa. Vika siis löytyy tässäkin kohtaa toimittajakunnan peileistä. Ei toki kaikkien yksilöiden kohdalla, mutta kuten sanottua, media on ehdottomasti joukkuepeliä. 

[Näin oli lausuttu liberaalin Janne Paalijärven blogissa 6.10.2023 julkaistussa merkinnässä Syy valemedioiden olemassaoloon löytyy etupäässä toimittajien peilistä.]

S Brittiläinen imperiumi siunauksellisesti lakkautti orjuuden, ja myös panosti hommaan todella paljon

Biggar huomauttaa, että britti-imperiumi oli ensimmäinen, joka lakkautti orjuuden ja käytti huomattavia resursseja orjuuden vastaiseen toimintaan. Tämä ei tee tyhjäksi niitä kauheuksia, joita orjalaivoilla ja plantaaseilla tapahtui, ja näitä kuvottavia esimerkkejä Biggar esitteleekin perinpohjaisesti. Silti ei tule unohtaa sitä, että britit maksoivat orjuuden vastaisesta toiminnastaan kalliin hinnan. 1800-luvun loppupuolella briteillä oli yhtäaikaisesti parhaimmillaan 36 sotalaivaa, joiden tehtävä oli pysäyttää ja ratsata orjalaivoja ja orjuuden vastainen toiminta nieli merkittävän osan brittilaivaston resursseista. Brittilaivaston luoma paine oli myös keskeinen syy siihen, että esimerkiksi Brasilia luopui orjakaupasta.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-verkkolehdessä 24.1.2024 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Kolonialismin monet kasvot, jossa käsitellään Oxfordin yliopiston moraali- ja pastoraaliteologian professorin Nigel Biggarin suurteosta Colonialism: A Moral Reckoning.]

S Soininvaara: Tavaratuotantoa pitäisi verottaa käytettyjen raaka-aineiden perusteella

Halvoissa tavaroissa on se huono puoli, että niitä haaskataan, eikä ympäristö kiitä. Tavaratuotantoa pitäisi verottaa käytettyjen raaka-aineiden perusteella — esimerkiksi tekstiileitä painon perusteella, mutta se on aivan toinen juttu. Kun katsoo, paljonko tekstiileitä suomalaisille myydään vuosittain, on helppo laskea, ettei niitä monta kertaa käytetä ennen kuin ne heitetään pois. 

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 1.8.2023 julkaistussa merkinnässä Maahanmuuton vaikeat kysymykset.]

S Yhdysvalloissa suositellaan nykyään rasismia

Muuten, Yhdysvalloissa suositellaan nykyään, että esimerkiksi Black tai Indigenous people kirjoitetaan suurella alkukirjaimella, mutta white people sen sijaan pienellä… 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 29.11.2023 julkaistussa merkinnässä Alkaako tyhmeneminen yliopistoista?, joka on Ari Helon kirjan Intersektionaalista vai ”valkoista” ylivaltaa? Syrjäytymiskeskustelun vääristymät Suomessa ja Yhdysvalloissa esittely.]

S Tiukka aborttilainsäädäntö johtaa suurempaan määrään rikollisuutta, osa 1

Levittin ja Donohuen hypoteesin mukaan tiukka aborttilainsäädäntö johtaa suureen määrään ei-toivottuja raskauksia. Ei-toivotut lapset ovat vaarassa joutua elämään kasvulle epäsuotuisassa ympäristössä ja ajautua sen vuoksi rikollisille teille. Laillistettu oikeus aborttiin puolestaan vähentää ei-toivottujen raskauksien määrää ja siten myös rikollisuutta.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 11.4.2024 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa uutisartikkelissa Professorit tekivät karun havainnon aborttikielloista.]

[Vaikka abortti on aina jonkinlainen tragedia ja vaikka tässä puhutaan hypoteesista, kuulostaa tuo ainakin minun silmiini loogiselta päättelyltä. Asia on tärkeä ja huutaa lisää tutkimusta.]

[Kuten artikkelissa sanottiinkin, niin on tutkimusta jo ainakin jonkin verran tehty.]

S Fasisteiksi toisia haukkuvat pelaavat Venäjän pussiin

Viime vuonna Narvassa alettiin nimitellä fasisteiksi ihmisiä, jotka puhuvat sujuvasti viroa, entinen kaupunginjohtaja kertoi Postimees-lehdessä. Jännitteitä aiheutti päätös vaihtaa koulujen opetuskieli venäjästä viroksi.

Venäjälle varmasti sopii, että lännessä varoitetaan nyt ikävistä ilmiöistä juuri sanalla fasismi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 11.3.2024 julkaistussa Kaja Kunnaksen kirjoittamassa kolumnissa Fasisti on neuvostoaikainen haukkumasana.]

[Viime vuonnahan tavallistakin enemmän nimiteltiin Perussuomalaisia natsipuolueeksi. Siis natsi-, ei fasistipuolueeksi. Tällaisetkin nimittelivät pelaavat Putinin Venäjän pussiin.]

[Neuvostoliitto käytti vastustajistaan nimitystä "fasisti" osittain siitä syystä, että se ei halunnut myöntää, että vuosina 1933-1945 Saksaa hallinnut natsipuolue oli sosialistinen. Mutta kyllähän se sosialistinen oli.]

S Presidentti Stubb lähetti Halla-aholla viestin

Stubb otti Halla-ahon mukaan Ukrainaan ja lähetti sillä viestin

[Näin oli kuulunut otsikko Helsingin sanomat -lehdessä 11.4.2024 julkaistussa maksumuurin takana olevassa Anna-Liina Kauhasen kirjoittamassa pääkirjoituksessa Stubb otti Halla-ahon mukaan Ukrainaan ja lähetti sillä viestin.]

[Näin sitä viestejä lähetellään!]

[Niin se käy.]

[Itse en päässyt lukemaan, mitä kaikkea järkevää artikkelissa mahdollisesti oli sanottu, kun en ole tilaaja. Mutta ehkä viesti oli tämänkuuloinen:]

[Linja on vedetty pimeyttä vastaan. Ja me pidämme tämän linjan riippumatta siitä, mitä se maksaa.]

S Hannah Arendt näki eron nationalismin ja rasismin välillä

Mitä Arendt ajattelisi nykypäivän rasismista, nationalismista ja äärioikeistolaisuudesta? IS kysyi asiaa Arendtin ajatteluun perehtyneeltä Jyväskylän yliopiston tutkijalta, valtio-opin dosentti Tuija Parvikolta.

– Arendt tekee kirjassaan aika vahvan eron rasismin ja nationalismin välillä. On liian yksinkertaista ajatella niin, että nationalismi olisi aina jonkinlainen rasismin esiaste ja kehittyisi väistämättä aina rasismiin, Parvikko sanoo.

– Itse asiassa nationalismin ongelmat voivat olla hiukan toisenlaisia. Nationalismi perustuu ajatukseen siitä, kuinka ihmiset ovat keskenään maailmassa. Nationalismin taustalla on kansakunta-ajattelu: jokaisella kansalla on paikkansa maailmassa ja kaikki kansat kuuluvat ihmiskuntaan.

Nationalistit siis ajattelevat, ettei mitään kansaa heitetä ulos ihmiskunnan kokonaisuudesta. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 30.7.2023 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa artikkelissa Suomessa tapahtui iso muutos, arvioi tutkija – ”Rasistit ovat tulleet kaapista ulos”.]

[Saksanjuutalainen-yhdysvaltalainen filosofi Hannah Arendt (1906-1975) oli puhunut "pahan arkipäiväisyyhdestä". Tämä on herättänyt suurta vihastusta, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona. Koska ihmisten on usein vaikea uskoa, että ihan tavalliset ihmiset voivat kyetä suureen pahuuteen. Ihmiset haluavat mieluummin ajatella, että pahat ihmiset ovat pikemminkin jonkinlaisia kummajaisia tai avaruudesta joko kuvitteellisesti tai tosiasiallisesti ilmestyneitä olentoja. Oikeasti he ovat ilmestyneet olemaan ihmiskunnan geenialtaasta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. He ovat ihmisiä siinä missä muutkin.]

[Olen julkaissut aikoinani tässä blogissani merkinnän aiheesta nationalismista ja etnonationalismista.]

[On tietenkin olemassa myös patologista nationalismia, esim. surullisenkuuluisa hitleriläinen kansallissosialismi eli tuttavallisemmin natsismi.]

S Elämme jatkuvasti yli varojemme, Purra toteaa

Meillä on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme. Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika tulee. Pelkästään jo korkoihin menee edelleen kasvava summa.

[Näin on lausunut Suomen valtiovarainministeri, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra Suomen uutisissa 10.4.2024 julkaistun artikkelin Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa” mukaan.]

S Kuka vain ei voi olla mitä vain, eivät edes nuoret

Itse asiassa kaikki tuntuu nykyään olevan yksilön ratkaistavissa.

– Jonkun pitää sanoa nuorille, että se ei ole totta, että kuka vaan voi olla mitä vaan. Eikä onni varmistu sillä, että teet koko ajan oikeita valintoja. Ei sellainen ole mahdollista, Ahonen sanoo.

Jokin niin sanottu täydellinen elämä, jota ei siis ole, ikään kuin syntyisi täysin virheettömien valintojen kautta. Ei ihme, että alkaa ahdistaa.

– Nuorille pitäisi sanoa, että tylsyys kuuluu elämään. Arki on usein ihan todella tylsää, ei ollenkaan sellaista kuin some näyttää. Ja elämään kuuluu surua ja murheita. Se on normaalia elämää, ei epäonnistuminen.

[Näin oli lausuttu Taloussanomissa 18.2.2024 julkaistussa Heidi Hagelinin kirjoittamassa artikkelissa Asiantuntija: Nuorille pitäisi sanoa, ettei kuka vaan voi olla mitä vaan.]

[Juu, Kauniit ja rohkeat -elämää nuorille. Realismi ei ole nykyajassa vahvana läsnä.]

[Näyttää siltä kuin monia nuoria ei olisi valmisteltu elämään, joka on epätäydellistä ja jossa joku voi olla myös eri mieltä itsen kanssa.]

S Tupakoinnin ja alkoholinkäytön kustannukset

Tupakoinnin ja alkoholinkäytön kustannuksista Shafik kirjoittaa:

Tupakoinnin maailmanlaajuiset kustannukset on arvioitu olevan 1,4 biljoonaa dollaria, muodostuen biljoonasta hukattua tuottavuutta ja 422 miljardista hoitokuluja. Alkoholin kulutus aiheutti taloudellisia kustannuksia 600 miljardin arvosta keskituloisissa ja rikkaissa maissa. Briteissä ylipaino maksaa NHS:lle (National Health Service) 5,1 miljardia puntaa joka vuosi, ja laajempien kustannusvaikutusten arvioidaan olevan yli 25 miljardia. Tupakointi maksaa NHS:lle 2,5 miljardia, yhteiskunnalle koituvien kustannusten ollessa yli 11 miljardia. Briteissä alkoholinkulutus maksaa yhteiskunnalle noin 52 miljardia, josta noin 3 miljardia tulee NHS:lle.

Hoitokustannukset toisin sanoen rasittavat kansantaloutta ja ovat pois muista hyvinvointitoiminnoista. Kysymys kuuluu edelleen: pitäisikö yksilön maksaa elämäntapataudeista koituvat hoitokustannukset? Pelkkien lukemien perusteella tällaisiin arvokysymyksiin ei voida vastata.

Shafikin vastaus on, että yksilölle ei voida sälyttää kaikkia kustannuksia jo sen takia, että on vaikea päättää, millainen käyttäytyminen lasketaan riittävän riskialttiiksi. Onko sitä vaikkapa perunalastujen syöminen? Nehän sisältävät epäterveellisen paljon suolaa ja rasvaa. Tai auringonotto? Se lisää ihosyövän riskiä vanhempana. Entä moottoripyöräily? Viimeksi mainitusta Shafik kirjoittaa, että pakollinen vakuutuksenotto saattaa tällaisissa tapauksissa olla järkevä keino kattaa riskikäyttäytymisen kustannukset. Syy, miksi samoin ei voida toimia vaikkapa alkoholi- tai huumeriippuvuuden suhteen, on Shafikin mukaan se, että riippuvuus syntyy usein olosuhteista tai taipumuksista, joihin yksilö ei pysty vaikuttamaan.

Tässäkin kyse on tietysti edelleen siitä, mikä on riskikäyttäytymistä ja mikä ei. Eihän prätkällä kaahaileva hurjapääkään valinnut hurjapäisyyden geenejä. Pitääkö hänen siis maksaa vammoistaan tai vakuutuksistaan muita enemmän? Käytännössä yhteiskuntasopimus on sitä, että päättäjät ovat arvioineet, mihin yksilön tulee pystyä ja mitä yksilöltä voidaan olettaa. Tämä analyysi jää Shafikilta kesken. Kyse on paljon laajemmasta asiasta kuin vain terveyskäyttäytymisestä.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 26.5.2023 julkaisemassaan merkinnässä Mitä olemme toisillemme velkaa?, joka on oikeastaan kirjaessee vuonna 2021 ilmestyneestä Minouche Shafikin teoksesta What We Owe Each Other – A New Social Contract for a Better Society.]

S Adam Smithin perusteella kapitalismi on markkinatalouden syöpä

Kirjassa selkeytetään sitä, miten kapitalismi eroaa toimivasta markkinataloudesta. Ihmiset ovat vuosituhansien ajan ostaneet, myyneet ja vaihtaneet tavaroita, jotta he saavat tyydytettyä perustarpeensa. Teoksessa viitataan markkinatalouden mallia hahmotelleeseen Adam Smithiin, joka näki myyjien moninaisuuden ja tasasuuruisuuden toimivan markkinatalouden elinehtona. Juuri myyjien moninaisuus ja tasasuuruisuus takaavat menestymisen edellytykset usealle.

Kapitalismi puolestaan ei tähtää perustarpeiden tyydyttämiseen, vaan jatkuvaan kasvuun – rahaa on saatava kaiken aikaa lisää ja varallisuutta kasvatetaan keinoja kaihtamatta. Tällöin menestymisen edellytyksiä on tarjolla kaiken aikaa pienemmälle porukalle. Kapitalismista onkin aiheellisesti puhuttu markkinatalouden syöpänä.

[Näin oli lausuttu Agricola-sivustolla 4.3.2024 julkaistussa Marika Haatajan kirjoittamassa artikkelissa Kirja kaikille meille, jotka emme kuulu maailman rikkaimpien joukkoon, joka on Samu Kuopan ja Riina Tanskasen kirjan Kapitalismin suuri illuusio esittely.]

[Monet tietävät nykyään, että markkinatalousajattelun klassikko, skotlantilainen Adam Smith (1723-1790) oli myös sosiaalinen ajattelija. Markkinatalous ja kapitalismi eroavat toisistaan talousjärjestelminä.]